Tukea aloitteleville yrittäjille

Tukea aloitteleville yrittäjille

Pienissä yrityksissä muhii iso eläköitymispommi, jatkajaa ei tahdo löytyä kannattavankaan yrityksen pyörittämiseen. Lähivuosina 78 000 suomalaista yritystä tarvitsee uuden omistajan entisten jäädessä eläkkeelle. Hieman yli neljännes yrittäjistä arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan eläköitymisensä myötä.

Yritystukiin lähes miljardi euroa suuntautuu kuten laivayhtiö Viking Line, 50 miljoonaa euroa. Tutkimusjohtaja Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo, että yritystukien takana on yleensä ajatus työpaikkojen pelastamisesta. Työpaikkojen pelastaminen epäonnistuu aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kuitenkin katoaa (veroparatiiseihin).

Nyt pienyrittäjistä ja heidän omistamistaan yrityksistä eläköitymisen myötä on lähivuosina katoamassa n. 20 000 yritystä  mikä on 35–40 000 työpaikkaa, tässä olisi tarkastelun paikka minne yritystukia suunnataan. Suomella ei ole varaa menettää kannattavia työllistäviä pienyrittäjien yrityksiä, vaan tukea tulisi suunnata Perusyrittäjien tavoitteiden mukaisesti yritystoiminnan jatkajille ja aloitteleville nuorille yrittäjille.

Ari Prihti

Julkilausuma

Julkilausuma 8.10.2015
Julkaisuvapaa heti

PerusYrittäjät ry – SannFöretagare rf:n lausuma

Lehdissä on uutisoitu tilannetta, jossa yrittäjä poltti päreensä ja haukkui kaikki nuoret: ”Aines on huonoa”.

PerusYrittäjät irtisanoutuvat ko. menettelystä ja nuorten yleistämisestä.

Työttömyysaste oli elokuussa 8,3 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli 9,5 prosenttia. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 13,5 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 22,9 prosenttia.

Hallitusohjelmassa 29.5.2015 on esitetty toimenpiteitä työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Ohjelman mukaan ”Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.” Vastaavat toimenpiteet sisältyvät hallituksen kärkihankkeisiin (toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi). Kärkihankkeisiin sisältyy myös nuorisotakuu.

PerusYrittäjät ry:n hallitus on hyväksynyt ohjelman, jonka mukaan ”Työvoimahallinnon tukemissa valmentavissa koulutuksissa tulisi koulutuskorvaus maksaa yrittäjille, jotka koulutuksen suorittavat. Tällä hetkellä koulutustuki menee konsulteille ja oppilaitoksille. Tuen kohdistaminen yrittäjille lisäisi yrittäjien halukkuutta ottaa koulutettavia yritykseen.” Ohjelman mukaan myös ”Oppisopimuskoulutuksen tuet on laajennettava koskemaan myös henkilöitä, joilla on jo olemassa oleva ammatillinen koulutus, mutta jotka uudelleenkouluttautuvat toiselle alalle oppisopimuskoulutuksen kautta.”

Perusyrittäjien tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä. Nuorille on varmistettava työmahdollisuuden kautta osallistumismahdollisuus yhteiskuntaa rakentavaan toimintaan. Omien tavoitteiden ja halujen mukaisella työpaikalla tavoitellaan sitä, että jokainen nuori löytäisi paikkansa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää löytää nuorelle ensimmäinen työpaikka, jossa nuori työllistyy ja saa positiivisia kokemuksia.

Lisätietoa:

Veikko Granqvist
Puheenjohtaja
PerusYrittäjät ry – Sannföretagare rf
040-589 7275
veikko.granqvist@gmail.com

PerusYrittäjät ry – SannFöretagare rf: Suomalaisten pienyrittäjien sekä heidän henkilöstönsä etujärjestö

LASILIIKKEIDEN AHDINKO SYVENEE

Lasialalla tilanne on vakava, sillä suuret puuikkunatehtaat ja muut ikkunoiden valmistajat hoitavat nykyään lähes kaikki rakennusteollisuuden ikkunatoimitukset valmiiksi lasitettuina.

Lasialan ahdingolle alkusyyt löytyvät jo kolmen- neljän vuosikymmenen takaa eli 1970- ja 1980- luvuilta, kun talonrakennusalalla tapahtui rakennemuutoksia ja myös ikkunan rakenne muuttui MSK -ikkunasta MSE -ikkunaan. Tuolloin ikkunatehtaat aloittivat itse tehdaslasittamaan ja osin asentamaankin tuottamiaan puuikkunoita valmiina rakennuskohteisiin, ja näin kärsijöiksi alkoivat vajota perinteiset lasitusliikkeet. Aiemmin ikkunatehtaat olivat toimittaneet ikkunat ilman laseja työmaille ja lasiliikkeet olivat sitten lasittaneet ikkunapokat joko työmailla tai sitten läheisissä toimipisteissään. Sittemmin 1990-luvun alussa rauta- ja alumiinikarmirakentajat alkoivat itse lasittaa työkohteitaan suuremmassa mittakaavassa ja tämä vähensi edelleen lasitustöitä lasiliikkeiltä. Tästä on seurannut totisesti se seikka, että niin sanotut tavanomaiset lasiliikkeet ovat menettäneet suunnattoman paljon työmahdollisuuksia, joita niillä on ollut aiempina vuosikymmeninä.

Nyt 2010 -luvulla olemme sen tosiasian edessä, että jäljellä on vain muutamia isompia ”vanhan liiton” lasiliikkeitä, jotka itse jalostavat ja asentavat lasia, ja sitten on kahdesta viiteen henkilöä työllistäviä lasialan yrityksiä, jotka hoitavat sisustus- ja korjauslasituksia. Lasialalla on käynyt yritysten määrässä suuri kato ja peräti noin 30 prosenttia yrityksistä on kokonaan kadonnut toimijoiden piiristä. Tilanne näyttää suorastaan synkältä myös mm. siksi, että lasialan yrittäjäksi ryhtyminen ei tunnu nuoria enää kiinnostavan.

Ensimmäinen edellytys yrityksen perustamiselle on se, että on omaa – tai vierasta pääomaa on riittävästi ja siihen eivät yksin valtion myöntämät starttirahat ja muut tuet riitä. On oltava kohtalaisen suuri varastotila – vuokrattu tai oma, lasienkuljetukseen soveltuva auto, hiomakone, leikkauspöytä ynnä muita juuri lasin käsittelyyn ja työstämiseen tarvittavia erikoisvälineitä. Nuo edellä mainitut investoinnit maksavat noin 60 000 euroa, joka ei ole ihan pieni summa. Lisäksi lasivaraston kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Joitakin halukkaita kyllä vielä kuitenkin ehkä löytyisi lasiyrittäjäksi, mutta monellakaan vasta-alkajalla ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia ”pohjakassaan” moisia summia.

Ja vaikka kuinka kirkkaankaan lasin läpi katsottaisiin, niin lasialan maailma ei näytä kovin valoisalta, mutta kyllä me pärjäämme. Ainahan sitä on pärjätty, kun on haluttu tai on ollut pakko.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille!

Veikko Granqvist

puheenjohtaja

Suomen Tasolasiyhdistys ry

Mikkelin kalamarkkinat 14–16.8.2015

Perinteisiä kalamarkkinoita järjestettiin Mikkelissä 15. kertaa.

Tämä vuosi oli juhlavuosi.

Kalamarkkinoitted järjestämisen alkuunpanijana ja puuhamiehenä on toiminut Raimo Heinänen.

Kalamarkkinoilla oli ohjelmaa niin pienille, nuorille, kuin aikuisillekin. Oli kaunis, aurinkoinen päivä ja leppoisa ja miellyttävä tunnelma oli kalamarkkinoilla.

PerusYrittäjät

Veikko Granqvist

Puheenjohtaja.

Pienyritykset näkevät hallitusohjelmassa oikean suuntaisia toimenpiteitä, todelliset piristysruiskeet siitä vielä puuttuu, Viron mallinmukainen  yritysverotus ja ALV n. alarajan reipas korotus eivät näytä toteutuvan.  Hyvää ohjelmassa on alv. n. maksuperusteinen tilitys joka on hyvinkin oikeudenmukainen. 5% yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-,metsä- ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille kuuluu myös positiiviseen suuntaan.

Samaan aikaan kuitenkin syödään toisesta päästä yrittämistä kiristämällä ja korottamalla lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden veron CO2-komponenttia. Korotetaan maltillisesti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja, yhteisövero luvataan pitää kilpailukykyisenä.

Ari Prihti

Prihtinkulmantie 117

31900 Punkalaidun

0500741464

Julkilausuma

Miksi työntekijälle pitää maksaa palkkaa tekemättömästä työstä?

Käsittääkseni työntekijä myy työpanoksensa työnantajalle , josta työnantaja maksaa sovitun korvauksen.
Yleensä pitäisi tehdä ko. asiasta kirjallinen sopimus , jota kutsutaan työsopimukseksi .Työsopimuksessa
määritellään liuta erilaisia asioita , kuten palkka ja työaika .Monesti mainitaan mitä työehtosopimusta
noudatetaan .Monilla toimialoilla työehtosopimus on paksu kirjanen jopa 200 sivuinen .Työehtosopimus on
lakitekstiä , jota on vaikea ymmärtää sekä työntekijän että työnantajan .Työehtosopimuksen laadintaan
tarvitaan isot organisaatiot , joita kutsutaan työmarkkinajärjestöiksi .Näitä järjestöjä on valtakunnan-
maakunnan ja paikallis/työpaikkatasolla .Tämän kaiken maksaa sekä työntekijä että työnantaja puoli.
Tästä johtuen työnhinta on korkea muihin maihin verrattuna.
Sitten tullaan työsopimuslakiin ja työehtosopimukseen ,jossa määritellään valtava määrä erilaisia asioita ,
jotka koskevat työaikaa .Haluan tarkastella asiaa työnantajan kannalta.
1.Arkipyhä , joka on keskellä viikkoa (esim.tänä vuonna helatorstai).Moni järjesti itselleen vapaata työstä
perjantaiksi , jolloin sai todella pitkän viikonlopun .Esitänkin , että arkipyhät tulisi siirtää viikonlopun
yhteyteen.
2.Sairasloma ,jolla keplotellaan liikaa .Suomi on Euroopan toiseksi sairain kansa Norjan jälkeen .
Kun Ruotsissa otettiin karenssipäivät käyttöön , niin sairastelu väheni huomattavasti . Työntekijän pitäisi
ottaa itse vastuuta työkunnostaan ja näin ollen 3 vrk sairaslomakarenssi hoitaisi sen .Äitiys-ja
sairauskorvaukset pitäisi hoitaa yhteiskunnan eli Kelan.
3.Työttömyysturva on kohtuuton .Tämän johdosta joudutaan nostamaan työttömyysvakuutusmaksuja ,
koska kassat ovat hupenemassa .Suomessa istuu noin 500.000 ihmistä kotonaan odotellen , että joku
hakis töihin kotoa .Ihmiset , jotka kantavat vastuuta yhteiskunnan toimista niin tekevät heidän edestään
työt . Esimerkiksi Suomessa jää metsiin sieniä ja marjoja jopa miljardin edestä vuodesta , jotain saadaan
talteen kun tuodaan kymmenientuhansien kilometrien takaa ihmisiä lentokoneella niitä poimimaan.
Tässä on vain muutama esimerkki työn tehottomuudesta ja byrokraatista.
Taisto Penttilä
Perusyrittäjät 2.varapuheenjohtaja

Kuvat Tampereelta

PerusY066
Kokouksen avaus, ensimmäinen varapuheejohtaja Raimo Heinänen
PerusY067
Perusyrittäjien puheenjohtaja Veikko Granqvistin puhe
PerusY073
Pääpuhuja Pauli Vahteran luento
PerusY077
Kansanedustaja Martti Mölsän puhe
PerusY081

Puheenjohtaja Veikko Granqvist seminaarin loppuosallistujille

PerusY086Vasemmalta Jarmo Varpula, Reijo Hiltunen, Ari Prihti, Veikko Granqvist, Seppo Toriseva

PerusY083Jarmo Varpula, Reijo Hiltunen, Ari Prihti

Yrittäjäseminaari Tampere

Perusyrittäjät ry. järjesti Pirkanmaan Perussuomalaisten kanssa Yrittäjäseminaarin 28.03.2015 UKK- instituutissa Tampereella tilaisuuden avasi 1 Vpj. Raimo Heinänen avauksessa korosti yrittämisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa mihin kannattaa panostaa. Muistuttaen alle 10 henkilön yrityksiä maassamme olevan 93,4 % yrityksistä joissa mukana yksinyrittäjät, joissa tekevien ja osaavien käsien määrä n.350 000 henkilöä 25 % koko yritysten henkilökunnasta. Lainsäädäntöä muuttamalla ja turhaa byrokratiaa poistamalla pk – sektorilla on mahdollisuudet työllistää ja luoda talouskasvua.
Perusyrittäjät ry n. Puheenjohtaja Veikko Granqvist toivotteli yleisön tervetulleeksi ja kertoi miksi ja miten perusyrittäjät on syntynyt, kyse on yksin-, pienyrittäjien edunvalvonnasta jota kukaan ei ole lähtenyt viemään eteenpäin, elinkeinoelämän pelisäännöt pohjautuu suuryritysten edunvalvontaan jossa pienet jää jalkoihin. Näin ollen Perusyrittäjille on tilausta pienyrittäjien edunvalvonnassa.
Varsinaisena pääpuhujana seminaarissa Pauli Vahtera toi esiin yksinyrittäjän ja pienen yrittäjän näkökulmia joissa löytyy paljon korjattavaa lainsäädäntöä helpottamalla ja purkamalla turhaa byrokratiaa. Paulilla on kokemusta yrittämisestä sekä toimii taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijana, Pauli tunnetaan sähköisen, paperittoman tiliote tositteena -kirjanpitojärjestelmän keksijänä. Vuodesta 2002 hän on keskittynyt yrittäjyyden edistämiseen Suomessa sekä yrityksensä että yleisen kansalaisaktiivisuuden kautta. Kiinnostus Vahteran ajatuksiin on maailmanlaajuista ja hänet pyydettiin luennoimaan muun muassa Australiaan, Japaniin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.
Kansanedustaja ehdokkaita oli paikalla, yrittämiseen liittyvillä puheenvuoroilla he toivat esiin näkemyksiään yrittämisen edistämiseen ja helpottamiseen. Istuva kansanedustaja Martti Mölsä mm. korosti kotimaista energiaa puuta ja turvetta, kotimainen energia lisää työpaikkoja sekä tasapainottaa talouttamme, tällä hetkellä elämme tuontienergian varassa n.70% lähinnä Venäjältä tulevan energian.

Ari Prihti

Yrittäjäseminaari 28.03.2015

Yrittäjäseminaari 28.03.2015 klo 13.00-17.00. UKK- instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere.

Perusyrittäjät ry:n puuheenjohtajan Veikko Granqvistin puhe

28.3.2015

 

ARVOISAT KUULIJAT.

SYDÄMELLISESTI TERVETULOA TÄHÄN PERUSYRITTÄJÄT RY:N YLEISÖTILAISUUTEEN.

SUOMESSA ON LUKUISA MÄÄRÄ ERILAISIA YRITYS- JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖJÄ. KUITENKIN SUURI OSA PIENYRITTÄJISTÄ JA YKSINYRITTÄJISTÄ ON JOUTUNUT TOTEAMAAN, ETTÄ HEIDÄN ETUJAAN EI VALVO KUKAAN.

PIENYRITTÄJÄT, JA ENNEN KAIKKEA YKSINYRITTÄJÄT, OVAT JOUTUNEET LIIAN USEIN TOTEAMAAN, ETTÄ HEIDÄN ASIOIDENSA HOITO, JA EDUNVALVONTA JÄÄ USEIMMITEN ISOISTEN JALKOIHIN.

TÄSTÄ SYYTÄ JOUKKO YKSIN- JA PIENYRITTÄJIÄ PÄÄTTI VIIME VUODEN PUOLELLA PERUSTAA PERUSYRITTÄJÄT JÄRJESTÖN. PERUSYRITTÄT RY:N TAVOITTEENA ON SAADA YKSINYRITTÄJIEN JA PIENYRITTÄJIEN ÄÄNI KUULUMAAN PAREMMIN NIILLÄ FOORUMEILLA JOILLA YRITTÄJIEN ASIOISTA PÄÄTETÄÄN.

 SUOMESSA ON NOIN 260 000 YRITTÄJÄÄ, JOISTA NOIN 165 000, ELI NOIN 65 % ON YKSINYRITTÄJIÄ.

NAISYRITTÄJIEN MÄÄRÄ ON VIIME VUOSINA KASVANUT VOIMAKKAASTI JA HEISTÄ PERÄTI NOIN 70 % TYÖSKENTELEE YKSIN, JA YHÄ LISÄÄNTYVÄSSÄ MÄÄRIN ERILAISTEN PALVELUJEN TUOTANNOSSA.

 JUURI ERILAISTEN PALVELUJEN KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄN ARVIOIDAAN KASVAVAN LÄHIVUOSINA RÄJÄHDYSMÄISESTI. YRITYKSESSÄ, JOISSA YRITTÄJÄ TOIMII YKSIN, HÄN ON MYÖS OMAN YRITYKSESÄ PALVELUTUOTTAJA JA PALVELUKONEISTO. HYVIN USEIN PIENYRITTÄJÄ, JA VARSINKIN YKSINYRITTÄJÄ ON KÄYTNNÖSSÄ SIDOTTU YRITYKSEENSÄ 24 TUNTIA, SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA.

 PIENYRITTÄJIEN, SEKÄ YKSINYRITTÄJIEN JA ERITYISESTI YKSINYRITTÄJÄNAISTEN JAKSAMINEN ON TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA ENNEN KAIKKEA TULEVAISUUDESSA SUURI HAASTE. HYVIN USEIN NAISYRITTÄJIEN ELÄMÄÄN LIITTYVÄT YRITYKSEN LISÄKSI MYÖS HUOLEHTIMINEN KODISTA, LAPSISTA JA ISOVANHEMMISTA.

KUN KUUNTELEE NYKYISEN HALLITUKSEN PÄÄMINISTERIPUOLUEEN PUHEENVUOROJA, NIIN VÄLILLÄ KUULOSTAA SILTÄ, ETTÄ LÄHES KAIKKIEN TULISI ALKAAN YRTITTÄJIKSI. PUHEENVUOROISSA HYVIN USEIN KOROSTETAAN YRITTÄMISEN VAPAUTTA, VAPAUTTA VALITA ITSE OMAT TYÖAIKANSA JA ASIAKKAANSA.

NÄINHÄN SE EI SUINKAAN USEIMMITEN OLE.

 MUUTOS, JA SIIRTYMINEN PALKKATYÖSTÄ, NORMAALIN PALKANSAAJAN ASEMASTA YRITTÄJÄKSI ON ASKELEENA TODELLA ISO.

 PIENYRITTÄJÄN JA YKSINYRITTÄJÄN PUUTTEELLINEN JA OSITTAIN KOKONAAN PUUTTUVA SOSIAALITURVA EI MYÖSKÄÄN ALENNA KYNNYSTÄ SIIRTYÄ PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI.

 SAIRAUSLOMA, SAMOIN MUUT LOMAT JA VAPAAPÄIVÄT OVAT SUORAAN POIS YRITTÄJÄN TULOKSESTA.

HYVIN MONET YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUNEET OVAT LOPETTANEET JÄSENMAKSUJEN MAKSAMISEN LIIAN KALLIINA, JA SAMALLA KANNATTAMATTOMANA, KOSKA KARENSSIAIKA ON LIIAN PITKÄ.

TÄSTÄ SYYSTÄ, YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA TULISI TYÖTTÖMYYSTURVAN KERTYMISEN OSALTA ASETTAA SAMALLE VIIVALE PALKANSAAJIEN ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN KANSSA. SAMOIN TULISI OLLA MYÖS MAKSUJEN KANSSA.

 HENKISTÄ- JA FYYSISTÄ TERVEYTTÄ SYÖ PELKO TULEVAISUUDESTA. SOSIAALITURVAN PUUTTUESSA PERUSLUOTTAMUS HORJUU, EIVÄTKÄ KAIKKI SUINKAAN PYSTY OSTAMAAN ITSELLEEN PERUSTURVAA VAKUUTUKSILLA.

TÄSTÄ SYYSTÄ YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN SAIRAUSAJAN PALKKA TULEE KARANTEENIOSALTA SAADA SAMANTASOISEKSI PALKANSAAJIEN KANSSA.

 YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT PITÄISI SAADA AINAKIN OSITTAIN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN PIIRIIN. MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKKEISTÄ VALTIO, ELI ME VERONMAKSAJAT MAKSAMME PUOLET.

 ARVOLISÄVEROTUSTA TULISI MUUTTAA SITEN, ETTÄ ARVOLISÄVEROTTOMAN LIIKEVAIHDON ALARAJA TULISI NOSTAA 50 000 EUROON VUODESSA, SILLOIN KUN YRITYS TYÖLLISTÄÄ PÄÄTOIMISESTI VÄHINTÄÄN YHDEN TYÖNTEKIJÄN.

 SAMOIN ENNAKOVEROTUS TULISI YKSI- JA PIENYRITTÄJIEN OSALTA MUUTTA SITEN, ETTÄ VERO TILITETTÄISIIN YLI 15000 EURON TULON OSALTA KASSAVIRTALASKELMAN MUKAAN, TAI YRITYKSEN TULOKSEN MUKAAN KUTEN OSAKEYHTIÖITÄKIN.

 KOSKA YKSIN- JA PIENYRITTÄJILLÄ LAAJENTAMISEN ESTEENÄ HYVIN USEIN ON SE, ETTÄ EI OLE MAHDOLLISTA PALKATA TYÖNTEKIJÄÄ KORKEIDEN PALKKAKUSTANNUSTEN TAKIA. TÄSTÄ SYYSTÄ TYÖLLISTÄMISTUKIA TULISI MUUTTAA SITEN, ETTÄ YRITTÄJÄ SAISI VÄHENTÄÄ ARVOLISÄVEROLLISESTA MYYNNISTÄ PALKKASUMMAA VASTAAVAN MÄÄRÄN ENSIMMÄISENÄ VUONNA KOKONAAN, TOISENA VUOTENA 50 % JA KOLMANTENA VUONNA 30 %. VASTAAVA SUMMA POISTUISI TYÖVOIMAHALLINNON TYÖLLISTÄMISTUKIMENOISTA.

 YKSIN- JA PIENYRITTÄJILLE TULISI KEHITTÄÄ OSITTAIN VALTION TAKAUSIN MYÖNNETTÄVIÄ LAINOJA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA LAAJENTAMISEEN. SUKUPOLVENVAIHDOKSISSA RAHOITUS- JA LAINAJÄRJESTELYT TULISI SAATTAA SAMALLE TASOLLE MAATALOUSYRITTÄJIEN KANSSA.

 YRITYSTUET TULISI NYKYMUODOSSAAN POISTAA KOSKA NE VÄÄRISTÄVÄT KILPAILUA JA OSITTAIN MYÖS VEROTUSTA. YRITTÄJÄT TARVITSEVAT TASAPUOLISEN KOHTELUN YRITYKSEN KOKOON JA TOIMIALAAN KATSOMATTA. VEROTUKSEN HELPOTTAMINEN, TYÖVOIMAN PALKKAAMISESTA AIHEUTUVAN RISKIN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YRITYSTEN RAHOITUKSEN HELPOTTAMINEN OVAT RIITTÄVÄT TOIMENPITEET, NIIN ISOILLE KUIN PIENILLEKKIN YRITYKSILLE.

 TÄSSÄ LYHYESTI MUUTAMALLA SANALLA PERUSYRITTÄJIEN TAVOITTEISTA. NÄILLÄ SANOILLA TOIVOTAN TEIDÄT TERVETULLEEKSI TÄHÄN TILAISUUTEEN. MOTTOMME ON PERUSYRITTÄJÄ EI JÄTÄ TOISTA YRITTÄJÄÄ.