Perusyrittäjät kannanotto KIKY sopimukseen

Perusyrittäjät pitää saavutettua ns. KIKY sopimusta oikean suuntaisena, pitkien neuvotteluiden tulos on osoitus siitä miten asioista voidaan neuvottelemalla sopia ja päätyä yhteiskunnan kannalta oikeansuuntaisiin ratkaisuihin.

Pohja on luotu ja tästä on hyvä jatkaa, yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien/ mikroyritysten ääntä ei kuultu tässä sopimuksessa sillä merkityksellä kuten vientiteollisuuden. Perusyrittäjien tuottavuusloikassa panoksia halutaan lisätä verotuksellisin keinoin mm. mallia ottamalla Viron yritysverotusmallin mukaisesti, missä veroa maksetaan vasta, kun yrityksestä nostetaan voiton osuutta pois. Viron mallin mukaisella verotuksella yritysten investointien ja työllistämisen mahdollisuutta lisättäisiin merkittävästi.

Perusyrittäjät ry

Työllistämisen tuskaa

Työllisyyden heikko kehitys on yksi valtiomme suurista huolenaiheista. Miksi yritykset eivät investoi ja rekrytoi? Onko asioilla syy-seuraus-yhteys? Isot firmat ostavat palveluja, ja työllistäminen on pienten hommaa. Se on jo selvää, ja se pitää hyväksyä, koska sitä ei voi muuttaa. Pienemmissä ympyröissä yksilön vaikutuskin on suurta.
Väliin voisi pohtia työllistämisen tuskaa työyhteisön sisäisen elon kautta, ja miksi ei hiukan ennakkoluulojenkin. Irtisanomisen syyksi ei käy se, että henkilö on täysi mulkku (TES-pykälät eivät tunne tällaista käsitettä, ja sellaisen esittäjä leimataan yleensä poliittisesti epäkorrektiksi, mutta todellisuutta tällaisten olemassaolo kuitenkin on), joka myrkyttää hengen, poistaa tuottavuuden, ja aiheuttaa valtavia ongelmia toiminnallaan. Pahimmassa tapauksessa tällainen yksilö saa kaikki mukaansa, ja kukaan ei uskalla asettua poikkiteloin, vaikka olisikin eri mieltä. Ns työpaikkakiusaamisen kriteerikään ei täyty, jos toisena osapuolena on vain työnantajan asemassa oleva henkilö. Tällaiset yksilöt olivat kuulemma arkipäivää rakennustyömailla muurarin hommissa 1950-luvun lopulla, tästä seurauksena lopulta tapahtui elementtirakentamisen läpimurto, joka vähensi muurarien ammattikuntaa niin paljon, että heitä on nykyään jo vaikea löytää. No, tarinan tulkinnat ja todellisuus voivat olla eri juttu, mutta mielikuva elää vahvana, ja mielikuvat muokkaavat todellisuutta, sillä ratkaisun tekevät ihmiset toimivat niiden mukaan. Nykymedia, ja some tukevat vahvasti tällaista yksipuolisten syyllisten olemassaoloa kirjoituksillaan, ja luomallaan maailmankuvalla monille.
Muodostamamme maailmankuva koostuu näkemästämme, kokemastamme, lukemastamme – ja luettu on aina jonkun toisen valmiiksi muokkaamaa todellisuutta, ei välttämättä kovinkaan objektiivista – , ja päättelemästämme. Päättelyssäkin voi mennä perspektiivien puutteen vuoksi pahasti metsään.
Tällä hetkellä vahva irtisanomissuoja on yksi työllistämisen paha este yrittäjän näkökulmassa. Jokainen tuntee jonkun kollegan, jolle on käynyt huonosti. Eihän tarina kerro vaikean tapauksen puolustuksen puheenvuoroa, mutta todellisuutta se muokkaa. Itse olen vielä työntekijänä ollessani törmännyt tällaiseen tapaukseen, ja päässyt seuraamaan toista sellaista vierestä. Sopisiko sille ay-liikkeelle millään, että irtisanomisen peruste voisi olla myös työnteon haittaaminen edellä mainituin keinoin? Syyllinen ongelmiin ei välttämättä aina ole yleisistä mielikuvista huolimatta työnantaja, vaan myös työntekijällä pitää olla vastuuta. Sellainen asia voisi hyvinkin olla työllisyyttä parantava, sillä jopa yksinyrittäjyys on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto, kuin kammottava ilmapiiri isommassa kokoonpanossa, ja ihmisiä ne yrittäjätkin vain ovat.

Kari Isokivijärvi

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN

Oppisopimuskoulutus on koulutusmuotona pienyritysten näkökulmasta tehokkain
tapa kouluttaa työntekijät yritykseen.
Vain 10% jattää oppisopimuskoulutuksen kesken, ammattillisessa koulutuksessa keskeytykset ovat huomattavasti yleisempiä.
Oppisopimuskoulutus on tasmakoulutusta tyopaikkaan ja takaa osaamistasoltaan valmistuvaan tutkintoon paremman osaamisen ja ammattitaidon.
Oppisopimuskoulutus on taloudellisesti yhteiskunnalle tehokkaampi koulutusmuoto kuin keskiasteen koulutusmuodot jotka tähtäävät perusosaamiseen ja joiden opetuksen kiinnostus opiskelijoiden näkökulmasta on heikompi kuin oppisopimuskoulutuksessa.

Oppisopimuskoulutuksessa on kuitenkin korjaamista sillä yrittäjälle kohdistuva koulutus- ja palkkatuki ei korvaa yrittäjän  koulutukseen menettämää työaikaa.
Koulutustuki tulisi olla yrittäjälle suurempi, kohdennettaisiin työvoimaviranomaisten konsulteille ja oppilaitoksille kohdistuneita tukia yrittäjille jotka työn tekevät ja tarjoavat työpaikan.

Työttömyyspäivärahan kohdistamista oppisopimuskoulutukseen tulisi selvittää.

Erittäin merkittävää olisi oppisopimuskoulutuksen kohdistaminen yrittäjäkoulutukseen erityisesti sukupolvenvaihdoksiin joita tulee lähivuosina eteen 78 000:ssa yrityksessä. Riski menettää kymmeniätuhansia työpaikkoja on suuri.
Yrittäjien määrä on kuitenkin ratkaiseva työttömyyden torjunnassa.

Perusyrittäjät ry.
Raimo Heinänen
hallituksen jäsen
Mikkelin kaupunki elinkeinoyhtiön hallituksen jäsen

Maatalousyrittäjyys

Maatalousyrittäjät ovat yrittäjiä jotka toimivat kaupan ja elintarvikejalostajien orjatyövoimana. Maatalousyrittäjien keskituntipalkka on noin viisi euroa.

Maatalouden ahdinkoon ei ole luvassa lämmintä kättä pidempää työkalua, kansallinen byrokratia ja Eu direktiivit pitää pintansa.

Kansallisessa päätäntävallassa on mm. aktiiviviljelijän määritelmä. Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään 5 000 euroa, katsotaan vuonna 2015 aktiiviviljelijöiksi riippumatta siitä, mitä heidän muu toimintansa on.

Aktiiviviljelijäksi ei katsota sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita, ja joka on lisäksi saanut suoria tukia yli 5 000 euroa vuonna 2014. Näitä toimintoja hallitsevat joutuvat kieltolistalle.

Alarajoja määritellään, missä kulkee ylärajat? Miten voidaan pitää aktiiviviljelijänä sellaisia henkilöitä joiden tulot 90% sti. koostuu maatalouden ulkopuolelta tuleviin tuloihin? Harrastusta ei keneltäkään voi kieltää mutta tukeminen pitäisi kohdistaa huolellisemmin todellisille aktiiviviljelijöille.

80-luvulla viljelijöille pyrittiin etsimään liitännäiselinkeinoja tilojen hengissä pitämiseksi, nyt tilanne on päinvastainen liitännäiselinkeinot pitävät maataloustuotantoa pystyssä. Kriisin sattuessa omalle kohdalle maahamme ruokahuolto koko väestölle ei ole takuuta. Vielä kun muistetaan varmuusvarastojen purkamisen kutistavan varastot täyttämään vain puolen vuoden tarpeen, ollaan riskirajoilla.

 

Veikko Granqvist

 

puheenjohtaja

PerusYrittäjät ry

Työllistämisen pelko

Huolimatta mediassa herkästi kärjistyksiä vilisevästä vastakkain asettelu-viritelmistä, ovat nyt ja aina työntekijä ja työnantaja riippuvaisia toisistaan.
Jos toinen voi pahoin, näkyy se varmasti toisenkin tekemisessä.

Jos asiaa pohtii pienyrittäjän näkökulmasta, on työllistämisen esteenä tällä hetkellä riski, eli pelko omasta toimeentulosta. Jos työntekijä rupeaakin sairastelemaan, tai henkilökohtaiset suhteet työntekijän kanssa menevät pieleen. Tämä johtuu epäluottamuksesta. Epäluottamuksesta tulevaisuuden työmäärän riittävyyteen, ja toisaalta siihen, että joutuukin yksin tienaamaan kahdelle tai useammalle ihmiselle palkkaa, koska työehtosopimukset takaavat heille turvallisuuden. (Puhun siis nimenomaan pienyrittäjistä). Toisaalta se sama pelko estää myös kasvua.

Filosofinen asetelma toki on, että jos työntekijä tuottaa vaurautta työnantajalle, pitää työntekijän saada vastinetta muodostamiensa kulujen yli menevältä osuudelta esimerkiksi juuri turvallisuudentunteen muodossa. Reilussa kaupassa molemmat osapuolet saavat hyötyä.
Asia pelkistyykin kysymykseen: Kuinka vähentää riskiä, joka on pienellä yrittäjällä kohtuuton saatuihin hyötyihin nähden? Isommassa mittakaavassa työntekijöiden määrä tekee jo tilastollisesti epätodennäköiseksi sen, että yrittäjä itse tienaa toiselle palkkaa, koska tienaajia on enemmän.

Ratkaisuehdotukseksi miettisin, että mitä jos kelakorvaukset sairauspoissaoloihin alle 5:n hengen yrityksissä lähtisivät juoksemaan jo vaikkapa 1-2:n sairauspäivän jälkeen. Riskinsiirron hinta voisi tuottaa työllistyvyyden kautta lantteja myös valtion kassaan.

Perusyrittäjät ry. hallituksen jäsen

Kari Isokivijärvi

Kilpailukykysopimus

Tuottavuusloikassa vähintäänkin ponnistusjalka petti loikan oli tarkoitus kantaa 5% loikkaan mutta käytännössä mittanauhan venyttämisellä 2% on luku johon on teoreettiset mahdollisuudet riippuen kuinka moni liitto jää sopimuksen ulkopuolelle, ilmoittautuneita on jo nyt mm. SEL, AKT, PAU ja Rakennusliitto.

Ketkä nyt kuorii kerman kakusta? On selvää tällä sopimuksella on tähtäin viennin vauhdittamiseen, vientiteollisuus suuryritykset pörssiyhtiöt ja osakkeen omistajat nuolevat kermat kakusta. Toki on arvioitu syntyvän myös työpaikkoja joka jäänee positiiviseksi puoleksi tässä sopimuksessa.

Pienyrittäjät unohdettiin täysin ulkopuolelle tästä sopimuksesta, duunarit asetettiin maksajan osaan. Kotimarkkinat ja ostovoima jäi viennin edistämisen jalkoihin. Niinpä hallituksen on pikaisesti aloitettava Viron yritysveromallin käyttöönottoon tähtäävä valmistelu jotta tuottavuusloikkaan saadaan mittaa lisää.

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

PAIKALLINEN SOPIMINEN VESITETTY

Työmarkkinajärjestöt halusivat neuvotttelupöytään paikallisen sopimisen koska he halusivat ”vesittää” ja estää sen toteutumisen.Paikallinen sopiminen on ehdottomasti tärkein työllisyyteen vaikuttava hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pöydässä oleva asia. Tutkittua tietoa on olemassa että pienyritykset voisivat työllistää yli 50 000 työntekijää lyhyen ajan kuluessa he myös voisivat sopia työkustannusten jakamisesta työntekijöiden kanssa sellaisille ajankohdille jolloin se tuottaa parhaiten yrityksen kannalta ja vastaavasti turvaisi työpaikat ja mahdollistaisi niiden lisäämisen. On pienyrittäjien ja heidän työntekijöiden aliarviointia kun heille tehtyä kyselyä ei kunnioiteta joka osoitti 76%:sti heidän kannattavan paikallista sopimista. Hallitus on myös lähtenyt nöyristele- mään ammattiliittoja sekä isoja työnantajia joita työllistäminen ei kiinnosta tuottavuussyistä päinvastoin irtisanomiset ja lomautukset ovat heille arkipäivää. Hallituksen tulisi palata hallitusohjelman toteuttamiseen mikäli se haluaa saavuttavan vähääkään niistä tavoitteista joita se on kaudelleen asettanut. Opposition, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden hallituksen toimien vastainen politiikka, vaikkakin sitä aiheellisesti toimintatapojen ja tasapuolisuuden osalta ritisoidaan ei ole Suomen eikä yhteikuntamme erityisesti heikompiosaisten kannalta kehittävää. Taas kerran tuli selväksi ettei ammatiyhdistysliikettä ja isoja työnantajia kiinnosta muu kuin omien etujensa maksimointi sekä veronmaksun minimointi yhteiskunnalle. Sen tehtävän hoitaa tulevaisuu- dessakin pienet yritykset ja heidän nykyinen- ja eläkeellä oleva henkilökuntansa.

 

 

Raimo Heinänen

Mikkeli

PerusYrittäjät ry.

hallituksen jäsen

Tuottavuusloikka

Paikallisesta sopimisesta erillislailla jäänee toteutumatta, paikallisesta sopimisesta on neuvoteltu erillisessä, kolmikantaisessa työryhmässä. Työryhmän toimeksiannossa lainvalmistelun lähtökohta on se, että paikallisen sopimisen ensisijainen muoto on sopia asioista työehtosopimusten puitteissa.

Työryhmän toimeksianto on selvä signaali noudattaa työehtosopimuksia, Perusyrittäjät on samoilla linjoilla erityisesti määriteltäessä palkoissa ala sekä ylärajoja niitä on noudatettava liittojen työehtosopimusten mukaisesti. Kuitenkin niin milloin maksetaan ylärajan ylitse menevää palkkaa tai lisiä jotka nostavat palkan yli annetun ylärajan ei työnantajaa velvoiteta maksamaan työeläkemaksua, sosiaaliturvamaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua. Samalla työntekijältä poistetaan yli ylärajan menevältä osalta vastaavat työntekijän itse maksamat maksut työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

Näillä toimilla edistetään yritysten kilpailukykyä, tuottavuusloikkaa, investointikykyä ja työllistämisen mahdollisuuksia. Samalla työntekijöiden ostovoimaan tulee merkittävä lisä joka tukee tämänhetkistä taloudellista tilaa Suomessa.

Työehtosopimuksen yli maksetut palkat/lisät luettaisiin palkkioiksi josta maksetaan verot mutta ei kerrytä eläkettä eikä sosiaalietuuksien laskentapohjaa. Malli lisää tasa-arvoa miesten ja naisten eläkkeissä, työskenneltäessä saman työehtosopimuksen vaikutuksessa. Malli ei myöskään estä vapaehtoisten eläkemaksujen maksamista.

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

 

Corutonta kertomaa

Pääomasijoittajat yhtiöissä jossa omistajuus seuraa sijoittajaa kuten Caruna on aivan selvää miksi tällainen sijoitus on ylipäätään tehty, jos joku luulee sijoituksen tehtävän siksi että työllistää ja haluaa olla kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa maksamalla veronsa suomeen erehtyy todella pahasti. Sijoitukset tehdään tuottamaan kovilla odotuksilla, ei millään muilla arvoilla. Caruna yhtiön harjoittaman verosuunnittelun takia se maksaa Suomeen vain niukasti yhteisöveroa, vuoden 2014 liikevoitosta vain 1,6 prosenttia.

Nyt syntynyt jälkipyykki nostaa keskustelua estäisikö Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen vapaakauppasopimus (TTIP) vastaaviin hinnankorotuksiin puuttumisen. Jos jäsenvaltio on yksityistänyt infrastuktuuria tai esimerkiksi julkisia terveydenhuoltopalveluita, valtio ei voisi puuttua hinnankorotuksiin, mikäli yrityksillä olisi yhdysvaltalaisia omistajia.

 

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

JULKILAUSUMA PERUSYRITTÄJÄT ry.

Hallituksen kokous Vantaan Tikkurila 17.01.2016

PERUSYRITTÄJÄT HALUAVAT PAIKALLISTA SOPIMISTA

Helpoin ja kustannustehokkain tapa korjata valtiontaloutta, kilpailukykyä ja vahentaä tyottomyyttä on paikallinen sopiminen. Liittoihin kuulumattomille pienyrittajille tulisi myös turvata työpaikkakohtainen sopiminen erityisesti työaikojen osalta esim. työaikapankin avulla. Tavoitteena olisi työvoimakustannusten kohdistaminen kustannustehokkaisiin ajankohtiin. Vuosittaisia suhteellisia työvoimakustannuksia voitaisiin alentaa vuositasolla 5–15 prosenttia. Lisätuottavuutta voitaisiin parantaa 5–10 prosenttia.
Niin ollen paikallisella sopimisella turvattaisiin työpaikkoja sekä parannettaisiin yrityksen kilpailukykyä ja taloudellista asemaa sekätyöntekijöiden vuositulon taso turvattaisiin.
Paikallista sopimista ei tulisi romuttaa ammattiliitojen veetto- tai haasteoikeudella koska oikeuden tulkinta enakkopäätästen osalta heikommasta osapuolesta on pääosin tyontekijää suosivaa. Riitatapauksissa oikeuden tulisi määritellä kukin tapaus erikseen koska nykyään usein pienyrittajä on kaytannossä heikommassa asemassa oleva osapuoli.

Perusyrittäjät ry.
Hallitus
Veikko Graqvist
Espoo
puheenjohtaja