Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2016

Maatalousyrittäjyys

Maatalousyrittäjät ovat yrittäjiä jotka toimivat kaupan ja elintarvikejalostajien orjatyövoimana. Maatalousyrittäjien keskituntipalkka on noin viisi euroa.

Maatalouden ahdinkoon ei ole luvassa lämmintä kättä pidempää työkalua, kansallinen byrokratia ja Eu direktiivit pitää pintansa.

Kansallisessa päätäntävallassa on mm. aktiiviviljelijän määritelmä. Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään 5 000 euroa, katsotaan vuonna 2015 aktiiviviljelijöiksi riippumatta siitä, mitä heidän muu toimintansa on.

Aktiiviviljelijäksi ei katsota sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita, ja joka on lisäksi saanut suoria tukia yli 5 000 euroa vuonna 2014. Näitä toimintoja hallitsevat joutuvat kieltolistalle.

Alarajoja määritellään, missä kulkee ylärajat? Miten voidaan pitää aktiiviviljelijänä sellaisia henkilöitä joiden tulot 90% sti. koostuu maatalouden ulkopuolelta tuleviin tuloihin? Harrastusta ei keneltäkään voi kieltää mutta tukeminen pitäisi kohdistaa huolellisemmin todellisille aktiiviviljelijöille.

80-luvulla viljelijöille pyrittiin etsimään liitännäiselinkeinoja tilojen hengissä pitämiseksi, nyt tilanne on päinvastainen liitännäiselinkeinot pitävät maataloustuotantoa pystyssä. Kriisin sattuessa omalle kohdalle maahamme ruokahuolto koko väestölle ei ole takuuta. Vielä kun muistetaan varmuusvarastojen purkamisen kutistavan varastot täyttämään vain puolen vuoden tarpeen, ollaan riskirajoilla.

 

Veikko Granqvist

 

puheenjohtaja

PerusYrittäjät ry

Työllistämisen pelko

Huolimatta mediassa herkästi kärjistyksiä vilisevästä vastakkain asettelu-viritelmistä, ovat nyt ja aina työntekijä ja työnantaja riippuvaisia toisistaan.
Jos toinen voi pahoin, näkyy se varmasti toisenkin tekemisessä.

Jos asiaa pohtii pienyrittäjän näkökulmasta, on työllistämisen esteenä tällä hetkellä riski, eli pelko omasta toimeentulosta. Jos työntekijä rupeaakin sairastelemaan, tai henkilökohtaiset suhteet työntekijän kanssa menevät pieleen. Tämä johtuu epäluottamuksesta. Epäluottamuksesta tulevaisuuden työmäärän riittävyyteen, ja toisaalta siihen, että joutuukin yksin tienaamaan kahdelle tai useammalle ihmiselle palkkaa, koska työehtosopimukset takaavat heille turvallisuuden. (Puhun siis nimenomaan pienyrittäjistä). Toisaalta se sama pelko estää myös kasvua.

Filosofinen asetelma toki on, että jos työntekijä tuottaa vaurautta työnantajalle, pitää työntekijän saada vastinetta muodostamiensa kulujen yli menevältä osuudelta esimerkiksi juuri turvallisuudentunteen muodossa. Reilussa kaupassa molemmat osapuolet saavat hyötyä.
Asia pelkistyykin kysymykseen: Kuinka vähentää riskiä, joka on pienellä yrittäjällä kohtuuton saatuihin hyötyihin nähden? Isommassa mittakaavassa työntekijöiden määrä tekee jo tilastollisesti epätodennäköiseksi sen, että yrittäjä itse tienaa toiselle palkkaa, koska tienaajia on enemmän.

Ratkaisuehdotukseksi miettisin, että mitä jos kelakorvaukset sairauspoissaoloihin alle 5:n hengen yrityksissä lähtisivät juoksemaan jo vaikkapa 1-2:n sairauspäivän jälkeen. Riskinsiirron hinta voisi tuottaa työllistyvyyden kautta lantteja myös valtion kassaan.

Perusyrittäjät ry. hallituksen jäsen

Kari Isokivijärvi

Kilpailukykysopimus

Tuottavuusloikassa vähintäänkin ponnistusjalka petti loikan oli tarkoitus kantaa 5% loikkaan mutta käytännössä mittanauhan venyttämisellä 2% on luku johon on teoreettiset mahdollisuudet riippuen kuinka moni liitto jää sopimuksen ulkopuolelle, ilmoittautuneita on jo nyt mm. SEL, AKT, PAU ja Rakennusliitto.

Ketkä nyt kuorii kerman kakusta? On selvää tällä sopimuksella on tähtäin viennin vauhdittamiseen, vientiteollisuus suuryritykset pörssiyhtiöt ja osakkeen omistajat nuolevat kermat kakusta. Toki on arvioitu syntyvän myös työpaikkoja joka jäänee positiiviseksi puoleksi tässä sopimuksessa.

Pienyrittäjät unohdettiin täysin ulkopuolelle tästä sopimuksesta, duunarit asetettiin maksajan osaan. Kotimarkkinat ja ostovoima jäi viennin edistämisen jalkoihin. Niinpä hallituksen on pikaisesti aloitettava Viron yritysveromallin käyttöönottoon tähtäävä valmistelu jotta tuottavuusloikkaan saadaan mittaa lisää.

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

PAIKALLINEN SOPIMINEN VESITETTY

Työmarkkinajärjestöt halusivat neuvotttelupöytään paikallisen sopimisen koska he halusivat ”vesittää” ja estää sen toteutumisen.Paikallinen sopiminen on ehdottomasti tärkein työllisyyteen vaikuttava hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pöydässä oleva asia. Tutkittua tietoa on olemassa että pienyritykset voisivat työllistää yli 50 000 työntekijää lyhyen ajan kuluessa he myös voisivat sopia työkustannusten jakamisesta työntekijöiden kanssa sellaisille ajankohdille jolloin se tuottaa parhaiten yrityksen kannalta ja vastaavasti turvaisi työpaikat ja mahdollistaisi niiden lisäämisen. On pienyrittäjien ja heidän työntekijöiden aliarviointia kun heille tehtyä kyselyä ei kunnioiteta joka osoitti 76%:sti heidän kannattavan paikallista sopimista. Hallitus on myös lähtenyt nöyristele- mään ammattiliittoja sekä isoja työnantajia joita työllistäminen ei kiinnosta tuottavuussyistä päinvastoin irtisanomiset ja lomautukset ovat heille arkipäivää. Hallituksen tulisi palata hallitusohjelman toteuttamiseen mikäli se haluaa saavuttavan vähääkään niistä tavoitteista joita se on kaudelleen asettanut. Opposition, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden hallituksen toimien vastainen politiikka, vaikkakin sitä aiheellisesti toimintatapojen ja tasapuolisuuden osalta ritisoidaan ei ole Suomen eikä yhteikuntamme erityisesti heikompiosaisten kannalta kehittävää. Taas kerran tuli selväksi ettei ammatiyhdistysliikettä ja isoja työnantajia kiinnosta muu kuin omien etujensa maksimointi sekä veronmaksun minimointi yhteiskunnalle. Sen tehtävän hoitaa tulevaisuu- dessakin pienet yritykset ja heidän nykyinen- ja eläkeellä oleva henkilökuntansa.

 

 

Raimo Heinänen

Mikkeli

PerusYrittäjät ry.

hallituksen jäsen