Kaikki kirjoittajan Veikko Granqvist artikkelit

Perusyrittäjät kannanotto KIKY sopimukseen

Perusyrittäjät pitää saavutettua ns. KIKY sopimusta oikean suuntaisena, pitkien neuvotteluiden tulos on osoitus siitä miten asioista voidaan neuvottelemalla sopia ja päätyä yhteiskunnan kannalta oikeansuuntaisiin ratkaisuihin.

Pohja on luotu ja tästä on hyvä jatkaa, yrittäjien ja erityisesti yksinyrittäjien/ mikroyritysten ääntä ei kuultu tässä sopimuksessa sillä merkityksellä kuten vientiteollisuuden. Perusyrittäjien tuottavuusloikassa panoksia halutaan lisätä verotuksellisin keinoin mm. mallia ottamalla Viron yritysverotusmallin mukaisesti, missä veroa maksetaan vasta, kun yrityksestä nostetaan voiton osuutta pois. Viron mallin mukaisella verotuksella yritysten investointien ja työllistämisen mahdollisuutta lisättäisiin merkittävästi.

Perusyrittäjät ry

Työllistämisen tuskaa

Työllisyyden heikko kehitys on yksi valtiomme suurista huolenaiheista. Miksi yritykset eivät investoi ja rekrytoi? Onko asioilla syy-seuraus-yhteys? Isot firmat ostavat palveluja, ja työllistäminen on pienten hommaa. Se on jo selvää, ja se pitää hyväksyä, koska sitä ei voi muuttaa. Pienemmissä ympyröissä yksilön vaikutuskin on suurta.
Väliin voisi pohtia työllistämisen tuskaa työyhteisön sisäisen elon kautta, ja miksi ei hiukan ennakkoluulojenkin. Irtisanomisen syyksi ei käy se, että henkilö on täysi mulkku (TES-pykälät eivät tunne tällaista käsitettä, ja sellaisen esittäjä leimataan yleensä poliittisesti epäkorrektiksi, mutta todellisuutta tällaisten olemassaolo kuitenkin on), joka myrkyttää hengen, poistaa tuottavuuden, ja aiheuttaa valtavia ongelmia toiminnallaan. Pahimmassa tapauksessa tällainen yksilö saa kaikki mukaansa, ja kukaan ei uskalla asettua poikkiteloin, vaikka olisikin eri mieltä. Ns työpaikkakiusaamisen kriteerikään ei täyty, jos toisena osapuolena on vain työnantajan asemassa oleva henkilö. Tällaiset yksilöt olivat kuulemma arkipäivää rakennustyömailla muurarin hommissa 1950-luvun lopulla, tästä seurauksena lopulta tapahtui elementtirakentamisen läpimurto, joka vähensi muurarien ammattikuntaa niin paljon, että heitä on nykyään jo vaikea löytää. No, tarinan tulkinnat ja todellisuus voivat olla eri juttu, mutta mielikuva elää vahvana, ja mielikuvat muokkaavat todellisuutta, sillä ratkaisun tekevät ihmiset toimivat niiden mukaan. Nykymedia, ja some tukevat vahvasti tällaista yksipuolisten syyllisten olemassaoloa kirjoituksillaan, ja luomallaan maailmankuvalla monille.
Muodostamamme maailmankuva koostuu näkemästämme, kokemastamme, lukemastamme – ja luettu on aina jonkun toisen valmiiksi muokkaamaa todellisuutta, ei välttämättä kovinkaan objektiivista – , ja päättelemästämme. Päättelyssäkin voi mennä perspektiivien puutteen vuoksi pahasti metsään.
Tällä hetkellä vahva irtisanomissuoja on yksi työllistämisen paha este yrittäjän näkökulmassa. Jokainen tuntee jonkun kollegan, jolle on käynyt huonosti. Eihän tarina kerro vaikean tapauksen puolustuksen puheenvuoroa, mutta todellisuutta se muokkaa. Itse olen vielä työntekijänä ollessani törmännyt tällaiseen tapaukseen, ja päässyt seuraamaan toista sellaista vierestä. Sopisiko sille ay-liikkeelle millään, että irtisanomisen peruste voisi olla myös työnteon haittaaminen edellä mainituin keinoin? Syyllinen ongelmiin ei välttämättä aina ole yleisistä mielikuvista huolimatta työnantaja, vaan myös työntekijällä pitää olla vastuuta. Sellainen asia voisi hyvinkin olla työllisyyttä parantava, sillä jopa yksinyrittäjyys on huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto, kuin kammottava ilmapiiri isommassa kokoonpanossa, ja ihmisiä ne yrittäjätkin vain ovat.

Kari Isokivijärvi

Työllistämisen pelko

Huolimatta mediassa herkästi kärjistyksiä vilisevästä vastakkain asettelu-viritelmistä, ovat nyt ja aina työntekijä ja työnantaja riippuvaisia toisistaan.
Jos toinen voi pahoin, näkyy se varmasti toisenkin tekemisessä.

Jos asiaa pohtii pienyrittäjän näkökulmasta, on työllistämisen esteenä tällä hetkellä riski, eli pelko omasta toimeentulosta. Jos työntekijä rupeaakin sairastelemaan, tai henkilökohtaiset suhteet työntekijän kanssa menevät pieleen. Tämä johtuu epäluottamuksesta. Epäluottamuksesta tulevaisuuden työmäärän riittävyyteen, ja toisaalta siihen, että joutuukin yksin tienaamaan kahdelle tai useammalle ihmiselle palkkaa, koska työehtosopimukset takaavat heille turvallisuuden. (Puhun siis nimenomaan pienyrittäjistä). Toisaalta se sama pelko estää myös kasvua.

Filosofinen asetelma toki on, että jos työntekijä tuottaa vaurautta työnantajalle, pitää työntekijän saada vastinetta muodostamiensa kulujen yli menevältä osuudelta esimerkiksi juuri turvallisuudentunteen muodossa. Reilussa kaupassa molemmat osapuolet saavat hyötyä.
Asia pelkistyykin kysymykseen: Kuinka vähentää riskiä, joka on pienellä yrittäjällä kohtuuton saatuihin hyötyihin nähden? Isommassa mittakaavassa työntekijöiden määrä tekee jo tilastollisesti epätodennäköiseksi sen, että yrittäjä itse tienaa toiselle palkkaa, koska tienaajia on enemmän.

Ratkaisuehdotukseksi miettisin, että mitä jos kelakorvaukset sairauspoissaoloihin alle 5:n hengen yrityksissä lähtisivät juoksemaan jo vaikkapa 1-2:n sairauspäivän jälkeen. Riskinsiirron hinta voisi tuottaa työllistyvyyden kautta lantteja myös valtion kassaan.

Perusyrittäjät ry. hallituksen jäsen

Kari Isokivijärvi

JULKILAUSUMA PERUSYRITTÄJÄT ry.

Hallituksen kokous Vantaan Tikkurila 17.01.2016

PERUSYRITTÄJÄT HALUAVAT PAIKALLISTA SOPIMISTA

Helpoin ja kustannustehokkain tapa korjata valtiontaloutta, kilpailukykyä ja vahentaä tyottomyyttä on paikallinen sopiminen. Liittoihin kuulumattomille pienyrittajille tulisi myös turvata työpaikkakohtainen sopiminen erityisesti työaikojen osalta esim. työaikapankin avulla. Tavoitteena olisi työvoimakustannusten kohdistaminen kustannustehokkaisiin ajankohtiin. Vuosittaisia suhteellisia työvoimakustannuksia voitaisiin alentaa vuositasolla 5–15 prosenttia. Lisätuottavuutta voitaisiin parantaa 5–10 prosenttia.
Niin ollen paikallisella sopimisella turvattaisiin työpaikkoja sekä parannettaisiin yrityksen kilpailukykyä ja taloudellista asemaa sekätyöntekijöiden vuositulon taso turvattaisiin.
Paikallista sopimista ei tulisi romuttaa ammattiliitojen veetto- tai haasteoikeudella koska oikeuden tulkinta enakkopäätästen osalta heikommasta osapuolesta on pääosin tyontekijää suosivaa. Riitatapauksissa oikeuden tulisi määritellä kukin tapaus erikseen koska nykyään usein pienyrittajä on kaytannossä heikommassa asemassa oleva osapuoli.

Perusyrittäjät ry.
Hallitus
Veikko Graqvist
Espoo
puheenjohtaja

Julkilausuma

Julkilausuma 8.10.2015
Julkaisuvapaa heti

PerusYrittäjät ry – SannFöretagare rf:n lausuma

Lehdissä on uutisoitu tilannetta, jossa yrittäjä poltti päreensä ja haukkui kaikki nuoret: ”Aines on huonoa”.

PerusYrittäjät irtisanoutuvat ko. menettelystä ja nuorten yleistämisestä.

Työttömyysaste oli elokuussa 8,3 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömyysasteen trendi oli 9,5 prosenttia. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 13,5 prosenttia, mikä oli 2,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 22,9 prosenttia.

Hallitusohjelmassa 29.5.2015 on esitetty toimenpiteitä työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Ohjelman mukaan ”Tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä. Tehdään opintopoluista mahdollisimman joustavat koulutusasteiden sisällä ja välillä. Tuetaan nopeaa valmistumista sekä siirtymää työelämään.” Vastaavat toimenpiteet sisältyvät hallituksen kärkihankkeisiin (toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi). Kärkihankkeisiin sisältyy myös nuorisotakuu.

PerusYrittäjät ry:n hallitus on hyväksynyt ohjelman, jonka mukaan ”Työvoimahallinnon tukemissa valmentavissa koulutuksissa tulisi koulutuskorvaus maksaa yrittäjille, jotka koulutuksen suorittavat. Tällä hetkellä koulutustuki menee konsulteille ja oppilaitoksille. Tuen kohdistaminen yrittäjille lisäisi yrittäjien halukkuutta ottaa koulutettavia yritykseen.” Ohjelman mukaan myös ”Oppisopimuskoulutuksen tuet on laajennettava koskemaan myös henkilöitä, joilla on jo olemassa oleva ammatillinen koulutus, mutta jotka uudelleenkouluttautuvat toiselle alalle oppisopimuskoulutuksen kautta.”

Perusyrittäjien tavoitteena on tukea nuorten työllistymistä. Nuorille on varmistettava työmahdollisuuden kautta osallistumismahdollisuus yhteiskuntaa rakentavaan toimintaan. Omien tavoitteiden ja halujen mukaisella työpaikalla tavoitellaan sitä, että jokainen nuori löytäisi paikkansa yhteiskunnassa. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää löytää nuorelle ensimmäinen työpaikka, jossa nuori työllistyy ja saa positiivisia kokemuksia.

Lisätietoa:

Veikko Granqvist
Puheenjohtaja
PerusYrittäjät ry – Sannföretagare rf
040-589 7275
veikko.granqvist@gmail.com

PerusYrittäjät ry – SannFöretagare rf: Suomalaisten pienyrittäjien sekä heidän henkilöstönsä etujärjestö

Pienyritykset näkevät hallitusohjelmassa oikean suuntaisia toimenpiteitä, todelliset piristysruiskeet siitä vielä puuttuu, Viron mallinmukainen  yritysverotus ja ALV n. alarajan reipas korotus eivät näytä toteutuvan.  Hyvää ohjelmassa on alv. n. maksuperusteinen tilitys joka on hyvinkin oikeudenmukainen. 5% yrittäjävähennys liikkeen- ja ammatinharjoittajille, maa-,metsä- ja porotalouden harjoittajille sekä elinkeino- ja verotusyhtymille kuuluu myös positiiviseen suuntaan.

Samaan aikaan kuitenkin syödään toisesta päästä yrittämistä kiristämällä ja korottamalla lämmityksen ja työkoneiden käyttämien polttoaineiden veron CO2-komponenttia. Korotetaan maltillisesti kiinteistöveron ala- ja ylärajoja, yhteisövero luvataan pitää kilpailukykyisenä.

Ari Prihti

Prihtinkulmantie 117

31900 Punkalaidun

0500741464

Yrittäjäseminaari Tampere

Perusyrittäjät ry. järjesti Pirkanmaan Perussuomalaisten kanssa Yrittäjäseminaarin 28.03.2015 UKK- instituutissa Tampereella tilaisuuden avasi 1 Vpj. Raimo Heinänen avauksessa korosti yrittämisen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa mihin kannattaa panostaa. Muistuttaen alle 10 henkilön yrityksiä maassamme olevan 93,4 % yrityksistä joissa mukana yksinyrittäjät, joissa tekevien ja osaavien käsien määrä n.350 000 henkilöä 25 % koko yritysten henkilökunnasta. Lainsäädäntöä muuttamalla ja turhaa byrokratiaa poistamalla pk – sektorilla on mahdollisuudet työllistää ja luoda talouskasvua.
Perusyrittäjät ry n. Puheenjohtaja Veikko Granqvist toivotteli yleisön tervetulleeksi ja kertoi miksi ja miten perusyrittäjät on syntynyt, kyse on yksin-, pienyrittäjien edunvalvonnasta jota kukaan ei ole lähtenyt viemään eteenpäin, elinkeinoelämän pelisäännöt pohjautuu suuryritysten edunvalvontaan jossa pienet jää jalkoihin. Näin ollen Perusyrittäjille on tilausta pienyrittäjien edunvalvonnassa.
Varsinaisena pääpuhujana seminaarissa Pauli Vahtera toi esiin yksinyrittäjän ja pienen yrittäjän näkökulmia joissa löytyy paljon korjattavaa lainsäädäntöä helpottamalla ja purkamalla turhaa byrokratiaa. Paulilla on kokemusta yrittämisestä sekä toimii taloushallinnon ja kirjanpidon asiantuntijana, Pauli tunnetaan sähköisen, paperittoman tiliote tositteena -kirjanpitojärjestelmän keksijänä. Vuodesta 2002 hän on keskittynyt yrittäjyyden edistämiseen Suomessa sekä yrityksensä että yleisen kansalaisaktiivisuuden kautta. Kiinnostus Vahteran ajatuksiin on maailmanlaajuista ja hänet pyydettiin luennoimaan muun muassa Australiaan, Japaniin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.
Kansanedustaja ehdokkaita oli paikalla, yrittämiseen liittyvillä puheenvuoroilla he toivat esiin näkemyksiään yrittämisen edistämiseen ja helpottamiseen. Istuva kansanedustaja Martti Mölsä mm. korosti kotimaista energiaa puuta ja turvetta, kotimainen energia lisää työpaikkoja sekä tasapainottaa talouttamme, tällä hetkellä elämme tuontienergian varassa n.70% lähinnä Venäjältä tulevan energian.

Ari Prihti

Yrittäjäseminaari 28.03.2015

Yrittäjäseminaari 28.03.2015 klo 13.00-17.00. UKK- instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere.

Perusyrittäjät ry:n puuheenjohtajan Veikko Granqvistin puhe

28.3.2015

 

ARVOISAT KUULIJAT.

SYDÄMELLISESTI TERVETULOA TÄHÄN PERUSYRITTÄJÄT RY:N YLEISÖTILAISUUTEEN.

SUOMESSA ON LUKUISA MÄÄRÄ ERILAISIA YRITYS- JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖJÄ. KUITENKIN SUURI OSA PIENYRITTÄJISTÄ JA YKSINYRITTÄJISTÄ ON JOUTUNUT TOTEAMAAN, ETTÄ HEIDÄN ETUJAAN EI VALVO KUKAAN.

PIENYRITTÄJÄT, JA ENNEN KAIKKEA YKSINYRITTÄJÄT, OVAT JOUTUNEET LIIAN USEIN TOTEAMAAN, ETTÄ HEIDÄN ASIOIDENSA HOITO, JA EDUNVALVONTA JÄÄ USEIMMITEN ISOISTEN JALKOIHIN.

TÄSTÄ SYYTÄ JOUKKO YKSIN- JA PIENYRITTÄJIÄ PÄÄTTI VIIME VUODEN PUOLELLA PERUSTAA PERUSYRITTÄJÄT JÄRJESTÖN. PERUSYRITTÄT RY:N TAVOITTEENA ON SAADA YKSINYRITTÄJIEN JA PIENYRITTÄJIEN ÄÄNI KUULUMAAN PAREMMIN NIILLÄ FOORUMEILLA JOILLA YRITTÄJIEN ASIOISTA PÄÄTETÄÄN.

 SUOMESSA ON NOIN 260 000 YRITTÄJÄÄ, JOISTA NOIN 165 000, ELI NOIN 65 % ON YKSINYRITTÄJIÄ.

NAISYRITTÄJIEN MÄÄRÄ ON VIIME VUOSINA KASVANUT VOIMAKKAASTI JA HEISTÄ PERÄTI NOIN 70 % TYÖSKENTELEE YKSIN, JA YHÄ LISÄÄNTYVÄSSÄ MÄÄRIN ERILAISTEN PALVELUJEN TUOTANNOSSA.

 JUURI ERILAISTEN PALVELUJEN KÄYTÄNNÖSSÄ TOIMIVIEN YRITYSTEN MÄÄRÄN ARVIOIDAAN KASVAVAN LÄHIVUOSINA RÄJÄHDYSMÄISESTI. YRITYKSESSÄ, JOISSA YRITTÄJÄ TOIMII YKSIN, HÄN ON MYÖS OMAN YRITYKSESÄ PALVELUTUOTTAJA JA PALVELUKONEISTO. HYVIN USEIN PIENYRITTÄJÄ, JA VARSINKIN YKSINYRITTÄJÄ ON KÄYTNNÖSSÄ SIDOTTU YRITYKSEENSÄ 24 TUNTIA, SEITSEMÄN PÄIVÄÄ VIIKOSSA.

 PIENYRITTÄJIEN, SEKÄ YKSINYRITTÄJIEN JA ERITYISESTI YKSINYRITTÄJÄNAISTEN JAKSAMINEN ON TÄNÄ PÄIVÄNÄ JA ENNEN KAIKKEA TULEVAISUUDESSA SUURI HAASTE. HYVIN USEIN NAISYRITTÄJIEN ELÄMÄÄN LIITTYVÄT YRITYKSEN LISÄKSI MYÖS HUOLEHTIMINEN KODISTA, LAPSISTA JA ISOVANHEMMISTA.

KUN KUUNTELEE NYKYISEN HALLITUKSEN PÄÄMINISTERIPUOLUEEN PUHEENVUOROJA, NIIN VÄLILLÄ KUULOSTAA SILTÄ, ETTÄ LÄHES KAIKKIEN TULISI ALKAAN YRTITTÄJIKSI. PUHEENVUOROISSA HYVIN USEIN KOROSTETAAN YRITTÄMISEN VAPAUTTA, VAPAUTTA VALITA ITSE OMAT TYÖAIKANSA JA ASIAKKAANSA.

NÄINHÄN SE EI SUINKAAN USEIMMITEN OLE.

 MUUTOS, JA SIIRTYMINEN PALKKATYÖSTÄ, NORMAALIN PALKANSAAJAN ASEMASTA YRITTÄJÄKSI ON ASKELEENA TODELLA ISO.

 PIENYRITTÄJÄN JA YKSINYRITTÄJÄN PUUTTEELLINEN JA OSITTAIN KOKONAAN PUUTTUVA SOSIAALITURVA EI MYÖSKÄÄN ALENNA KYNNYSTÄ SIIRTYÄ PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI.

 SAIRAUSLOMA, SAMOIN MUUT LOMAT JA VAPAAPÄIVÄT OVAT SUORAAN POIS YRITTÄJÄN TULOKSESTA.

HYVIN MONET YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSAAN KUULUNEET OVAT LOPETTANEET JÄSENMAKSUJEN MAKSAMISEN LIIAN KALLIINA, JA SAMALLA KANNATTAMATTOMANA, KOSKA KARENSSIAIKA ON LIIAN PITKÄ.

TÄSTÄ SYYSTÄ, YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA TULISI TYÖTTÖMYYSTURVAN KERTYMISEN OSALTA ASETTAA SAMALLE VIIVALE PALKANSAAJIEN ANSIOSIDONNAISEN TYÖTTÖMYYSTURVAN KANSSA. SAMOIN TULISI OLLA MYÖS MAKSUJEN KANSSA.

 HENKISTÄ- JA FYYSISTÄ TERVEYTTÄ SYÖ PELKO TULEVAISUUDESTA. SOSIAALITURVAN PUUTTUESSA PERUSLUOTTAMUS HORJUU, EIVÄTKÄ KAIKKI SUINKAAN PYSTY OSTAMAAN ITSELLEEN PERUSTURVAA VAKUUTUKSILLA.

TÄSTÄ SYYSTÄ YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN SAIRAUSAJAN PALKKA TULEE KARANTEENIOSALTA SAADA SAMANTASOISEKSI PALKANSAAJIEN KANSSA.

 YKSIN- JA PIENYRITTÄJIEN TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUT PITÄISI SAADA AINAKIN OSITTAIN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN PIIRIIN. MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKKEISTÄ VALTIO, ELI ME VERONMAKSAJAT MAKSAMME PUOLET.

 ARVOLISÄVEROTUSTA TULISI MUUTTAA SITEN, ETTÄ ARVOLISÄVEROTTOMAN LIIKEVAIHDON ALARAJA TULISI NOSTAA 50 000 EUROON VUODESSA, SILLOIN KUN YRITYS TYÖLLISTÄÄ PÄÄTOIMISESTI VÄHINTÄÄN YHDEN TYÖNTEKIJÄN.

 SAMOIN ENNAKOVEROTUS TULISI YKSI- JA PIENYRITTÄJIEN OSALTA MUUTTA SITEN, ETTÄ VERO TILITETTÄISIIN YLI 15000 EURON TULON OSALTA KASSAVIRTALASKELMAN MUKAAN, TAI YRITYKSEN TULOKSEN MUKAAN KUTEN OSAKEYHTIÖITÄKIN.

 KOSKA YKSIN- JA PIENYRITTÄJILLÄ LAAJENTAMISEN ESTEENÄ HYVIN USEIN ON SE, ETTÄ EI OLE MAHDOLLISTA PALKATA TYÖNTEKIJÄÄ KORKEIDEN PALKKAKUSTANNUSTEN TAKIA. TÄSTÄ SYYSTÄ TYÖLLISTÄMISTUKIA TULISI MUUTTAA SITEN, ETTÄ YRITTÄJÄ SAISI VÄHENTÄÄ ARVOLISÄVEROLLISESTA MYYNNISTÄ PALKKASUMMAA VASTAAVAN MÄÄRÄN ENSIMMÄISENÄ VUONNA KOKONAAN, TOISENA VUOTENA 50 % JA KOLMANTENA VUONNA 30 %. VASTAAVA SUMMA POISTUISI TYÖVOIMAHALLINNON TYÖLLISTÄMISTUKIMENOISTA.

 YKSIN- JA PIENYRITTÄJILLE TULISI KEHITTÄÄ OSITTAIN VALTION TAKAUSIN MYÖNNETTÄVIÄ LAINOJA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISEEN JA LAAJENTAMISEEN. SUKUPOLVENVAIHDOKSISSA RAHOITUS- JA LAINAJÄRJESTELYT TULISI SAATTAA SAMALLE TASOLLE MAATALOUSYRITTÄJIEN KANSSA.

 YRITYSTUET TULISI NYKYMUODOSSAAN POISTAA KOSKA NE VÄÄRISTÄVÄT KILPAILUA JA OSITTAIN MYÖS VEROTUSTA. YRITTÄJÄT TARVITSEVAT TASAPUOLISEN KOHTELUN YRITYKSEN KOKOON JA TOIMIALAAN KATSOMATTA. VEROTUKSEN HELPOTTAMINEN, TYÖVOIMAN PALKKAAMISESTA AIHEUTUVAN RISKIN VÄHENTÄMINEN SEKÄ YRITYSTEN RAHOITUKSEN HELPOTTAMINEN OVAT RIITTÄVÄT TOIMENPITEET, NIIN ISOILLE KUIN PIENILLEKKIN YRITYKSILLE.

 TÄSSÄ LYHYESTI MUUTAMALLA SANALLA PERUSYRITTÄJIEN TAVOITTEISTA. NÄILLÄ SANOILLA TOIVOTAN TEIDÄT TERVETULLEEKSI TÄHÄN TILAISUUTEEN. MOTTOMME ON PERUSYRITTÄJÄ EI JÄTÄ TOISTA YRITTÄJÄÄ.