Kaikki kirjoittajan perusguru artikkelit

Maatalousyrittäjyys

Maatalousyrittäjät ovat yrittäjiä jotka toimivat kaupan ja elintarvikejalostajien orjatyövoimana. Maatalousyrittäjien keskituntipalkka on noin viisi euroa.

Maatalouden ahdinkoon ei ole luvassa lämmintä kättä pidempää työkalua, kansallinen byrokratia ja Eu direktiivit pitää pintansa.

Kansallisessa päätäntävallassa on mm. aktiiviviljelijän määritelmä. Kaikki ne viljelijät, jotka ovat saaneet suoria tukia vuonna 2014 yhteensä enintään 5 000 euroa, katsotaan vuonna 2015 aktiiviviljelijöiksi riippumatta siitä, mitä heidän muu toimintansa on.

Aktiiviviljelijäksi ei katsota sellaisia luonnollisia tai oikeushenkilöitä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden ryhmää, joka hallinnoi lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita, ja joka on lisäksi saanut suoria tukia yli 5 000 euroa vuonna 2014. Näitä toimintoja hallitsevat joutuvat kieltolistalle.

Alarajoja määritellään, missä kulkee ylärajat? Miten voidaan pitää aktiiviviljelijänä sellaisia henkilöitä joiden tulot 90% sti. koostuu maatalouden ulkopuolelta tuleviin tuloihin? Harrastusta ei keneltäkään voi kieltää mutta tukeminen pitäisi kohdistaa huolellisemmin todellisille aktiiviviljelijöille.

80-luvulla viljelijöille pyrittiin etsimään liitännäiselinkeinoja tilojen hengissä pitämiseksi, nyt tilanne on päinvastainen liitännäiselinkeinot pitävät maataloustuotantoa pystyssä. Kriisin sattuessa omalle kohdalle maahamme ruokahuolto koko väestölle ei ole takuuta. Vielä kun muistetaan varmuusvarastojen purkamisen kutistavan varastot täyttämään vain puolen vuoden tarpeen, ollaan riskirajoilla.

 

Veikko Granqvist

 

puheenjohtaja

PerusYrittäjät ry

Kilpailukykysopimus

Tuottavuusloikassa vähintäänkin ponnistusjalka petti loikan oli tarkoitus kantaa 5% loikkaan mutta käytännössä mittanauhan venyttämisellä 2% on luku johon on teoreettiset mahdollisuudet riippuen kuinka moni liitto jää sopimuksen ulkopuolelle, ilmoittautuneita on jo nyt mm. SEL, AKT, PAU ja Rakennusliitto.

Ketkä nyt kuorii kerman kakusta? On selvää tällä sopimuksella on tähtäin viennin vauhdittamiseen, vientiteollisuus suuryritykset pörssiyhtiöt ja osakkeen omistajat nuolevat kermat kakusta. Toki on arvioitu syntyvän myös työpaikkoja joka jäänee positiiviseksi puoleksi tässä sopimuksessa.

Pienyrittäjät unohdettiin täysin ulkopuolelle tästä sopimuksesta, duunarit asetettiin maksajan osaan. Kotimarkkinat ja ostovoima jäi viennin edistämisen jalkoihin. Niinpä hallituksen on pikaisesti aloitettava Viron yritysveromallin käyttöönottoon tähtäävä valmistelu jotta tuottavuusloikkaan saadaan mittaa lisää.

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

PAIKALLINEN SOPIMINEN VESITETTY

Työmarkkinajärjestöt halusivat neuvotttelupöytään paikallisen sopimisen koska he halusivat ”vesittää” ja estää sen toteutumisen.Paikallinen sopiminen on ehdottomasti tärkein työllisyyteen vaikuttava hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen pöydässä oleva asia. Tutkittua tietoa on olemassa että pienyritykset voisivat työllistää yli 50 000 työntekijää lyhyen ajan kuluessa he myös voisivat sopia työkustannusten jakamisesta työntekijöiden kanssa sellaisille ajankohdille jolloin se tuottaa parhaiten yrityksen kannalta ja vastaavasti turvaisi työpaikat ja mahdollistaisi niiden lisäämisen. On pienyrittäjien ja heidän työntekijöiden aliarviointia kun heille tehtyä kyselyä ei kunnioiteta joka osoitti 76%:sti heidän kannattavan paikallista sopimista. Hallitus on myös lähtenyt nöyristele- mään ammattiliittoja sekä isoja työnantajia joita työllistäminen ei kiinnosta tuottavuussyistä päinvastoin irtisanomiset ja lomautukset ovat heille arkipäivää. Hallituksen tulisi palata hallitusohjelman toteuttamiseen mikäli se haluaa saavuttavan vähääkään niistä tavoitteista joita se on kaudelleen asettanut. Opposition, työmarkkinajärjestöjen ja tiedotusvälineiden hallituksen toimien vastainen politiikka, vaikkakin sitä aiheellisesti toimintatapojen ja tasapuolisuuden osalta ritisoidaan ei ole Suomen eikä yhteikuntamme erityisesti heikompiosaisten kannalta kehittävää. Taas kerran tuli selväksi ettei ammatiyhdistysliikettä ja isoja työnantajia kiinnosta muu kuin omien etujensa maksimointi sekä veronmaksun minimointi yhteiskunnalle. Sen tehtävän hoitaa tulevaisuu- dessakin pienet yritykset ja heidän nykyinen- ja eläkeellä oleva henkilökuntansa.

 

 

Raimo Heinänen

Mikkeli

PerusYrittäjät ry.

hallituksen jäsen

Tuottavuusloikka

Paikallisesta sopimisesta erillislailla jäänee toteutumatta, paikallisesta sopimisesta on neuvoteltu erillisessä, kolmikantaisessa työryhmässä. Työryhmän toimeksiannossa lainvalmistelun lähtökohta on se, että paikallisen sopimisen ensisijainen muoto on sopia asioista työehtosopimusten puitteissa.

Työryhmän toimeksianto on selvä signaali noudattaa työehtosopimuksia, Perusyrittäjät on samoilla linjoilla erityisesti määriteltäessä palkoissa ala sekä ylärajoja niitä on noudatettava liittojen työehtosopimusten mukaisesti. Kuitenkin niin milloin maksetaan ylärajan ylitse menevää palkkaa tai lisiä jotka nostavat palkan yli annetun ylärajan ei työnantajaa velvoiteta maksamaan työeläkemaksua, sosiaaliturvamaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua. Samalla työntekijältä poistetaan yli ylärajan menevältä osalta vastaavat työntekijän itse maksamat maksut työeläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu.

Näillä toimilla edistetään yritysten kilpailukykyä, tuottavuusloikkaa, investointikykyä ja työllistämisen mahdollisuuksia. Samalla työntekijöiden ostovoimaan tulee merkittävä lisä joka tukee tämänhetkistä taloudellista tilaa Suomessa.

Työehtosopimuksen yli maksetut palkat/lisät luettaisiin palkkioiksi josta maksetaan verot mutta ei kerrytä eläkettä eikä sosiaalietuuksien laskentapohjaa. Malli lisää tasa-arvoa miesten ja naisten eläkkeissä, työskenneltäessä saman työehtosopimuksen vaikutuksessa. Malli ei myöskään estä vapaehtoisten eläkemaksujen maksamista.

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

 

Corutonta kertomaa

Pääomasijoittajat yhtiöissä jossa omistajuus seuraa sijoittajaa kuten Caruna on aivan selvää miksi tällainen sijoitus on ylipäätään tehty, jos joku luulee sijoituksen tehtävän siksi että työllistää ja haluaa olla kehittämässä suomalaista yhteiskuntaa maksamalla veronsa suomeen erehtyy todella pahasti. Sijoitukset tehdään tuottamaan kovilla odotuksilla, ei millään muilla arvoilla. Caruna yhtiön harjoittaman verosuunnittelun takia se maksaa Suomeen vain niukasti yhteisöveroa, vuoden 2014 liikevoitosta vain 1,6 prosenttia.

Nyt syntynyt jälkipyykki nostaa keskustelua estäisikö Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen vapaakauppasopimus (TTIP) vastaaviin hinnankorotuksiin puuttumisen. Jos jäsenvaltio on yksityistänyt infrastuktuuria tai esimerkiksi julkisia terveydenhuoltopalveluita, valtio ei voisi puuttua hinnankorotuksiin, mikäli yrityksillä olisi yhdysvaltalaisia omistajia.

 

Ari Prihti

PerusYrittäjät ry,

1. varapuheenjohtaja

Tukea aloitteleville yrittäjille

Tukea aloitteleville yrittäjille

Pienissä yrityksissä muhii iso eläköitymispommi, jatkajaa ei tahdo löytyä kannattavankaan yrityksen pyörittämiseen. Lähivuosina 78 000 suomalaista yritystä tarvitsee uuden omistajan entisten jäädessä eläkkeelle. Hieman yli neljännes yrittäjistä arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan eläköitymisensä myötä.

Yritystukiin lähes miljardi euroa suuntautuu kuten laivayhtiö Viking Line, 50 miljoonaa euroa. Tutkimusjohtaja Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sanoo, että yritystukien takana on yleensä ajatus työpaikkojen pelastamisesta. Työpaikkojen pelastaminen epäonnistuu aika usein. Tuetaan ja tuetaan ja loppujen lopuksi autettu yritys kuitenkin katoaa (veroparatiiseihin).

Nyt pienyrittäjistä ja heidän omistamistaan yrityksistä eläköitymisen myötä on lähivuosina katoamassa n. 20 000 yritystä  mikä on 35–40 000 työpaikkaa, tässä olisi tarkastelun paikka minne yritystukia suunnataan. Suomella ei ole varaa menettää kannattavia työllistäviä pienyrittäjien yrityksiä, vaan tukea tulisi suunnata Perusyrittäjien tavoitteiden mukaisesti yritystoiminnan jatkajille ja aloitteleville nuorille yrittäjille.

Ari Prihti

LASILIIKKEIDEN AHDINKO SYVENEE

Lasialalla tilanne on vakava, sillä suuret puuikkunatehtaat ja muut ikkunoiden valmistajat hoitavat nykyään lähes kaikki rakennusteollisuuden ikkunatoimitukset valmiiksi lasitettuina.

Lasialan ahdingolle alkusyyt löytyvät jo kolmen- neljän vuosikymmenen takaa eli 1970- ja 1980- luvuilta, kun talonrakennusalalla tapahtui rakennemuutoksia ja myös ikkunan rakenne muuttui MSK -ikkunasta MSE -ikkunaan. Tuolloin ikkunatehtaat aloittivat itse tehdaslasittamaan ja osin asentamaankin tuottamiaan puuikkunoita valmiina rakennuskohteisiin, ja näin kärsijöiksi alkoivat vajota perinteiset lasitusliikkeet. Aiemmin ikkunatehtaat olivat toimittaneet ikkunat ilman laseja työmaille ja lasiliikkeet olivat sitten lasittaneet ikkunapokat joko työmailla tai sitten läheisissä toimipisteissään. Sittemmin 1990-luvun alussa rauta- ja alumiinikarmirakentajat alkoivat itse lasittaa työkohteitaan suuremmassa mittakaavassa ja tämä vähensi edelleen lasitustöitä lasiliikkeiltä. Tästä on seurannut totisesti se seikka, että niin sanotut tavanomaiset lasiliikkeet ovat menettäneet suunnattoman paljon työmahdollisuuksia, joita niillä on ollut aiempina vuosikymmeninä.

Nyt 2010 -luvulla olemme sen tosiasian edessä, että jäljellä on vain muutamia isompia ”vanhan liiton” lasiliikkeitä, jotka itse jalostavat ja asentavat lasia, ja sitten on kahdesta viiteen henkilöä työllistäviä lasialan yrityksiä, jotka hoitavat sisustus- ja korjauslasituksia. Lasialalla on käynyt yritysten määrässä suuri kato ja peräti noin 30 prosenttia yrityksistä on kokonaan kadonnut toimijoiden piiristä. Tilanne näyttää suorastaan synkältä myös mm. siksi, että lasialan yrittäjäksi ryhtyminen ei tunnu nuoria enää kiinnostavan.

Ensimmäinen edellytys yrityksen perustamiselle on se, että on omaa – tai vierasta pääomaa on riittävästi ja siihen eivät yksin valtion myöntämät starttirahat ja muut tuet riitä. On oltava kohtalaisen suuri varastotila – vuokrattu tai oma, lasienkuljetukseen soveltuva auto, hiomakone, leikkauspöytä ynnä muita juuri lasin käsittelyyn ja työstämiseen tarvittavia erikoisvälineitä. Nuo edellä mainitut investoinnit maksavat noin 60 000 euroa, joka ei ole ihan pieni summa. Lisäksi lasivaraston kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Joitakin halukkaita kyllä vielä kuitenkin ehkä löytyisi lasiyrittäjäksi, mutta monellakaan vasta-alkajalla ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia ”pohjakassaan” moisia summia.

Ja vaikka kuinka kirkkaankaan lasin läpi katsottaisiin, niin lasialan maailma ei näytä kovin valoisalta, mutta kyllä me pärjäämme. Ainahan sitä on pärjätty, kun on haluttu tai on ollut pakko.

Hyvää syksyn jatkoa kaikille lukijoille!

Veikko Granqvist

puheenjohtaja

Suomen Tasolasiyhdistys ry

Mikkelin kalamarkkinat 14–16.8.2015

Perinteisiä kalamarkkinoita järjestettiin Mikkelissä 15. kertaa.

Tämä vuosi oli juhlavuosi.

Kalamarkkinoitted järjestämisen alkuunpanijana ja puuhamiehenä on toiminut Raimo Heinänen.

Kalamarkkinoilla oli ohjelmaa niin pienille, nuorille, kuin aikuisillekin. Oli kaunis, aurinkoinen päivä ja leppoisa ja miellyttävä tunnelma oli kalamarkkinoilla.

PerusYrittäjät

Veikko Granqvist

Puheenjohtaja.

Julkilausuma

Miksi työntekijälle pitää maksaa palkkaa tekemättömästä työstä?

Käsittääkseni työntekijä myy työpanoksensa työnantajalle , josta työnantaja maksaa sovitun korvauksen.
Yleensä pitäisi tehdä ko. asiasta kirjallinen sopimus , jota kutsutaan työsopimukseksi .Työsopimuksessa
määritellään liuta erilaisia asioita , kuten palkka ja työaika .Monesti mainitaan mitä työehtosopimusta
noudatetaan .Monilla toimialoilla työehtosopimus on paksu kirjanen jopa 200 sivuinen .Työehtosopimus on
lakitekstiä , jota on vaikea ymmärtää sekä työntekijän että työnantajan .Työehtosopimuksen laadintaan
tarvitaan isot organisaatiot , joita kutsutaan työmarkkinajärjestöiksi .Näitä järjestöjä on valtakunnan-
maakunnan ja paikallis/työpaikkatasolla .Tämän kaiken maksaa sekä työntekijä että työnantaja puoli.
Tästä johtuen työnhinta on korkea muihin maihin verrattuna.
Sitten tullaan työsopimuslakiin ja työehtosopimukseen ,jossa määritellään valtava määrä erilaisia asioita ,
jotka koskevat työaikaa .Haluan tarkastella asiaa työnantajan kannalta.
1.Arkipyhä , joka on keskellä viikkoa (esim.tänä vuonna helatorstai).Moni järjesti itselleen vapaata työstä
perjantaiksi , jolloin sai todella pitkän viikonlopun .Esitänkin , että arkipyhät tulisi siirtää viikonlopun
yhteyteen.
2.Sairasloma ,jolla keplotellaan liikaa .Suomi on Euroopan toiseksi sairain kansa Norjan jälkeen .
Kun Ruotsissa otettiin karenssipäivät käyttöön , niin sairastelu väheni huomattavasti . Työntekijän pitäisi
ottaa itse vastuuta työkunnostaan ja näin ollen 3 vrk sairaslomakarenssi hoitaisi sen .Äitiys-ja
sairauskorvaukset pitäisi hoitaa yhteiskunnan eli Kelan.
3.Työttömyysturva on kohtuuton .Tämän johdosta joudutaan nostamaan työttömyysvakuutusmaksuja ,
koska kassat ovat hupenemassa .Suomessa istuu noin 500.000 ihmistä kotonaan odotellen , että joku
hakis töihin kotoa .Ihmiset , jotka kantavat vastuuta yhteiskunnan toimista niin tekevät heidän edestään
työt . Esimerkiksi Suomessa jää metsiin sieniä ja marjoja jopa miljardin edestä vuodesta , jotain saadaan
talteen kun tuodaan kymmenientuhansien kilometrien takaa ihmisiä lentokoneella niitä poimimaan.
Tässä on vain muutama esimerkki työn tehottomuudesta ja byrokraatista.
Taisto Penttilä
Perusyrittäjät 2.varapuheenjohtaja

Kuvat Tampereelta

PerusY066
Kokouksen avaus, ensimmäinen varapuheejohtaja Raimo Heinänen
PerusY067
Perusyrittäjien puheenjohtaja Veikko Granqvistin puhe
PerusY073
Pääpuhuja Pauli Vahteran luento
PerusY077
Kansanedustaja Martti Mölsän puhe
PerusY081

Puheenjohtaja Veikko Granqvist seminaarin loppuosallistujille

PerusY086Vasemmalta Jarmo Varpula, Reijo Hiltunen, Ari Prihti, Veikko Granqvist, Seppo Toriseva

PerusY083Jarmo Varpula, Reijo Hiltunen, Ari Prihti